Brändistrategiat ja -arkkitehtuurit
Kuvan lähde: https://www.siegelgale.com/a-3-step-brand-architecture-checkup/
Aloitetaan
tämän viikon kirjoitus avaamalla mitä brändistrategia- ja arkkitehtuuri
tarkoittaa. Marketingmo.com -sivuston mukaan brändistrategian avulla
määritellään mitä brändi lupaa, millaisia viestejä ja miten se viestii, ja kuinka
toimitaan asiakkaiden kanssa brändin edellyttämällä tavalla. Tätä kautta
pystytään luomaan kiinteä ja yhtenäinen toimintamalli brändille. Tämä toiminta
luo kuvan johdonmukaisesta ja luotettavasta brändistä kuluttajan silmissä.
Työntekijöiden ja johdon on myös helppo toimia, kun on tietyt käytännöt ja
toimintamallit. Oma brändistrategia auttaa myös erottautumaan kilpailijoista.
Leanlabs.com
-sivusto antaa hyviä esimerkkejä onnistuneista brändistrategioista. Yksi näistä
on autovalmistaja Tesla. Se ei myy pelkästään laadukkaita sähköautoja, vaan
myös mielikuvia ja visioita. Kuluttajalle tulee mielikuva olevansa osana
tulevaisuutta, paistatellessaan kehityksen aallonharjalla.
Gravitygroup.com
-sivuston mukaan brändiarkitehtuuri on tapa organisoida eri brändejä omiin
kategorioihinsa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa tuote- ja palveluperheitä.
Tämä helpottaa kuluttajaa yhdistämään ja hahmottamaan eri tuotteita ja
palveluita yhtenäisenä kokonaisuutena. Brändiarkitehtuuri yksinkertaistettuna
tarkoittaa emobrändiä, ja tämän laajennuksia. Esimerkiksi kuljetus- ja
kuriiripalvelu FedEx on emobrändi, ja FedEx Express on sen laajennus.
On kuitenkin
eri malleja, joilla brändiarkitehtuuria voidaan harjoittaa. Ignytebrands.com
-sivusto jakaa ne kolmeen osa-alueeseen. Monoliittiseen (yhtenäiseen),
tukevaan, ja pluralistinen (moniarvoinen).
Monoliittisessa
brändiarkitehtuurissa on vahva emobrändi, joka jakaa omat tuote- ja
palveluperheensä omaa nimeään kantaviin alalajeihin. Hyvä esimerkki on Google.
Se jakautuu monoliittisesti mm. Google Mapsiin ja Google Driveen. Tällä
toimintamallilla tähdätään asiakkaan uskollisuuteen brändiä kohtaan. Googlen
tapauksessa tämä on toteutunut erinomaisesti. Yritystä pidetään luotettavana ja
laadukkaana. Tämä johtaa käsitykseen eri tuotteiden ja palveluiden johdonmukaisuudesta
ja hyvästä yhteensopivuudesta. Tällöin kuluttaja on hyvin todennäköisesti
uskollinen emobrändille, ja tätä kautta koko tuoteperheelle.
Tukevassa
brändiarkitehtuurissa emobrändillä, ja sen laajennuksilla on omat tuotteensa,
ja palvelunsa, mutta ne silti hyötyvät suuresti toisistaan ja omasta
emobrändistään. Hyvä esimerkki on teknologiajätti Apple. Apple on emobrändi, ja
esimerkiksi iPhone, iPad, ja iTunes ovat omia uniikkeja laajennuksia
emobrändiin. Tuotteet ovat erilaisia. Puhelin, tabletti, ja musiikkipalvelu
kuuluvat selkeästi omiin kategorioihinsa, mutta ne silti hyötyvät toisistaan.
Tämä siksi, sillä niissä on sama käyttöjärjestelmä ja toimintojen ekosysteemi.
Tuotteet ja palvelut siis ”keskustelevat” toistensa kanssa ongelmitta.
Pluralistisessa
brändiarkitehtuurissa brändejä mahdollisesti useilta toimialoilta on jaettu
omiin kategorioihinsa, mutta niiden emoyhtiö on todennäköisesti kuluttajille
tuntematon. Hyvä esimerkki on päivittäistavaroita valmistava Unilever. Sen
brändejä ovat esimerkiksi Knorr, Lipton ja Dove. Tunnet varmasti nämä kolme
brändiä, ja niiden tuotteet. Tiesitkö kuitenkaan, että niillä on yhteinen
emobrändi? Pluralistinen muoto on silloin hyvä, kun tuotteet ja palvelut eivät
ole selkeästi sidoksissa keskenään. Saippuaa ja pussiteetä kun on hankalaa
myydä saman brändin alla.
Lähteet:
https://www.lean-labs.com/blog/how-to-stand-out-from-the-crowd-7-brand-strategy-examples
Kommentit
Lähetä kommentti